surullinen musiikki pauhaa korvissa, ja on taas semmonen tunne ettei vaan jaksa raahautua minnekkään.
tekisi mieli vaan mennä kääriytyä peiton alle ja itkeä.
miksi? mikä mulla nyt on?
en tiedä.
kai mulla on ikävä.. mutta ketä?
tänään nään mun ripari kavereita, mutta silti.
ei se kai ole sama asia?
en tiedä.
eikai tässä postauksessakaan ole kai järkeä, tekee mieli vaan kirjoittaa.
tekisi mieli kirjoittaa miten olen pärjäillyt, miten olen kutistunut pieneksi pieneksi tytöksi.
mutta se ei ole totta, ja se surettaa.. ehkä?
en edes tiedä.
tuhlaanko minä oikeasti elämääni johonkin ruuan varomiseen?
miksi en vain soita jollekkin ja sanon " mennää rannalle syömää jätelöö"
jotenkin...se on mahdotonta?
en edes tiedä mitä kirjotan.
mikä mun pointti tässä kirjotuksessa onkaan?
kai mun pitäs jatkaa vielä vähän.
oikeastaan aika paljonkin, tiedänköhän minä milloin oikeasti pitäisi lopettaa?
miten pystyin olla silloin 48 kiloinen?
olin niin laiha, enkö oikeasti nähnyt miten laiha olin?
pitää kokeilla.
maanantai 10. elokuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

6 kommenttia:
voi sua,sä et oo yksi kultapieni <3
Pää pystyyn mussukka! Muista, että elämässä on muutakin kuin ruoka. esim. ystävät,perhe ja vapaa-aika eri harrastuksineen. Älä ota riskejä, ja todellakin toivon, että ymmärrät mitä tuolla tarkoitin. Olet rakas, en halua, että suhun sattuu. Haluaisin luoksesi rutistamaan sua kunnolla, ja kertomaan kuinka sievä olet. Koeta jaksaa♥ Toivon, että surkeat sanani edes vähän saivat hymyä huulillesi, sillä se olisi vallan upeaa :)♥
yritän piilottaa ne taskuihin tai jonnekkin, heittää pois. eilenkin sujautin jäätelön takaisin pakastimeen.
kiitos niin niin ihanasta kommentista<3 ymmärsin mitä tarkotit ja ymmärrän myös nii täydellisesti tän tekstin. mikä oiskaa ihanampaa ku et vois aamulla kaataa ittellee suklaamuroja ja syödä yhessä perheen kaa. ei tarttis selvitellä mihin aikaa ruoka syödää ja karata siks ajaks pois kotoota. vois ostaa jätskitötterön kaverin kaa ja illalla osallistuu pikkusiskon nuudelinsyömisee. ei sitä vaa enää pysty. kadun sitä päivää jona tän alotin enemmän ku mitää muuta.
jaksamisia sulleki<3 tässä niitä sydämiä sun kaveriski puolesta :> <3<3<3<3<3<3<3<3
hihi kiitos tsemppaamisesta ♥
Kiitos kehuista :) Sori, viime postauksesta on aikaa, samaten viimekäynnistä blogissa, joten huomasin vasta nyt sun kommentin :) mut siis nyt tuli tuore postaus ja aion oikeasti kunnolla jatkaa kirjottamista :P
Tsemppiä ja voimia sullekin <3
Lähetä kommentti